Webinaarikevät 2022

Tekijä: Opintokeskus, TJS

Kevään 2022 aikana TJS juhlistaa historiateoksen Toimihenkilöt neuvottelupöydässä ilmestymistä järjestämällä webinaarisarjan, jossa tuodaan historiatietoa ja pitkittäistutkimuksen tuloksia järjestötoimijoiden käyttöön.

Kuvaus	Paikallinen sopiminen eri aikoina dosentti, FT Ilkka Levä 21.1.2022, klo 10-11 Tässä webinaarissa tarkastellaan sitä, millainen on ollut paikallisen sopimisen rooli työehdoista sopimisen yleisemmässä historiassa. Suomessa ehti kertyä pitkä kolmikantaisen sopimisen perinne. Siinä osapuolet tunnustivat toisensa tasaveroisiksi toimijoiksi. Keskitetystä sopimisjärjestelmästä luovuttiin 2016 vuoden alusta. Luopumispäätös tapahtui työnantajien yksipuolisella päätöksellä. Tämän päätöksen taustat liittyvät siihen, miten öljykriisin jälkeen 1980-luvulla siirryttiin niin sanottuun jälkifordistiseen työhön. Ilmoittaudu 19.1. mennessä https://rekisteri.tjs-opintokeskus.fi/kurssikalenteri/ilmoittaudu.aspx?tyyppi=Paiva&kid=7131 Ay-jäsenyys osallisuutena – mihin? Professori Pauli Kettunen 11.2.2022, klo 10-11 Työmarkkinoiden muutos vaikuttaa sekä työn tekemisen, teettämisen että järjestäytymisen rakenteisiin. Miten ay-järjestöt voivat välittää ihmisten kokemuksia työelämän muutoksesta? Millaisia välineitä ne voivat tarjota muutosten hahmottamiseen, tulkitsemiseen ja arvioimiseen. Millaista osallisuutta ay-jäsenyys voi tarkoittaa ja edistää. Ilmoittaudu 9.2. mennessä https://rekisteri.tjs-opintokeskus.fi/kurssikalenteri/ilmoittaudu.aspx?tyyppi=Paiva&kid=7132 Eläkepolitiikka – ay-neuvottelemisesta yhteiskuntavaikuttamiseen VTT Jaakko Kiander toimitusjohtaja Keva 25.3.2022, klo 10-11 Järjestäytyminen pohjoismaissa eroaa muun Euroopan maiden järjestäytymisestä. Täällä ay-neuvottelemisesta tuli osa laajempaa yhteiskuntavaikuttamista. Eläkepolitiikan historiassa tiivistyy se, kuinka kolmikantaneuvottelemisesta tuli osa yhteiskuntapolitiikkaa. Ilmoittaudu 23.3. mennessä https://rekisteri.tjs-opintokeskus.fi/kurssikalenteri/ilmoittaudu.aspx?tyyppi=Paiva&kid=7133 Kumpi tehoaa paremmin jäsenhankinnassa aktivismi vai edunvalvonta Väitöstutkija, erityisasiantuntija Anna Korpikoski 8.4.2022, klo 10-11 Kansalaisyhteiskunnassa vaikuttamisen toimintamuodot ovat muutoksessa. Tässä webinaarissa tarkastellaan sitä, millaisia kokemuksia meillä on siitä, kuinka aktivismityyppinen kansalaisvaikuttaminen voisi suhteutua ammattiliittojen järjestämis- ja jäsenhankintatyöhön. Onko tästä jo kokemuksia ja millaisia ne ovat. Ilmoittaudu 6.4. mennessä https://rekisteri.tjs-opintokeskus.fi/kurssikalenteri/ilmoittaudu.aspx?tyyppi=Paiva&kid=7134 Mielikuvien sota Suomesta - Työtä koskevan puheen muutos 1990-luvun lamassa dosentti, FT Ilkka Levä 6.5.2022, klo 10-11 Laman aikana niin sanottu työtä koskeva psykologinen sopimus muuttui. Luotiin uusi työntekijän ihannesubjektiviteetti. Muutoksen omaksumista vahvistivat pettymys vanhaan kollektiiviseen sopimiseen, kasinotalouden moraalinen romahdus sekä vanha luterilaisen etiikan mukainen työkulttuuri. Työtä koskeva psykologinen sopimus muuttui painottamaan entistäkin selkeämmin työntekijöiden yksilöllistynyttä vastuuta sekä omasta työllistymisestään että työn tuottavuudesta. Tuolloin syntyneet puhekehykset ovat laajentuneet koskemaan entistä useampia ammattialoja ja säilyneet nykypäivään asti. Liittyvätkö paikallisen sopimisen kasvu ja ay-järjestäytymisasteen lasku siihen, että laman perintö on Suomessa yhteiskunnallisesti osin käsittelemättä. Ilmoittaudu 4.5. mennessä https://rekisteri.tjs-opintokeskus.fi/kurssikalenteri/ilmoittaudu.aspx?tyyppi=Paiva&kid=7135

Kuvaus

Paikallinen sopiminen eri aikoina

dosentti, FT Ilkka Levä

21.1.2022, klo 10-11

Tässä webinaarissa tarkastellaan sitä, millainen on ollut paikallisen sopimisen rooli työehdoista sopimisen yleisemmässä historiassa. Suomessa ehti kertyä pitkä kolmikantaisen sopimisen perinne. Siinä osapuolet tunnustivat toisensa tasaveroisiksi toimijoiksi. Keskitetystä sopimisjärjestelmästä luovuttiin 2016 vuoden alusta. Luopumispäätös tapahtui työnantajien yksipuolisella päätöksellä. Tämän päätöksen taustat liittyvät siihen, miten öljykriisin jälkeen 1980-luvulla siirryttiin niin sanottuun jälkifordistiseen työhön.

Ilmoittaudu 19.1. mennessä

https://rekisteri.tjs-opintokeskus.fi/kurssikalenteri/ilmoittaudu.aspx?tyyppi=Paiva&kid=7131

Ay-jäsenyys osallisuutena – mihin?

Professori Pauli Kettunen

11.2.2022, klo 10-11

Työmarkkinoiden muutos vaikuttaa sekä työn tekemisen, teettämisen että järjestäytymisen rakenteisiin. Miten ay-järjestöt voivat välittää ihmisten kokemuksia työelämän muutoksesta? Millaisia välineitä ne voivat tarjota muutosten hahmottamiseen, tulkitsemiseen ja arvioimiseen. Millaista osallisuutta ay-jäsenyys voi tarkoittaa ja edistää.

Ilmoittaudu 9.2. mennessä

https://rekisteri.tjs-opintokeskus.fi/kurssikalenteri/ilmoittaudu.aspx?tyyppi=Paiva&kid=7132

Eläkepolitiikka – ay-neuvottelemisesta yhteiskuntavaikuttamiseen

VTT Jaakko Kiander toimitusjohtaja Keva

25.3.2022, klo 10-11

Järjestäytyminen pohjoismaissa eroaa muun Euroopan maiden järjestäytymisestä. Täällä ay-neuvottelemisesta tuli osa laajempaa yhteiskuntavaikuttamista. Eläkepolitiikan historiassa tiivistyy se, kuinka kolmikantaneuvottelemisesta tuli osa yhteiskuntapolitiikkaa.

Ilmoittaudu 23.3. mennessä

https://rekisteri.tjs-opintokeskus.fi/kurssikalenteri/ilmoittaudu.aspx?tyyppi=Paiva&kid=7133

Kumpi tehoaa paremmin jäsenhankinnassa aktivismi vai edunvalvonta

Väitöstutkija, erityisasiantuntija Anna Korpikoski

8.4.2022, klo 10-11

Kansalaisyhteiskunnassa vaikuttamisen toimintamuodot ovat muutoksessa. Tässä webinaarissa tarkastellaan sitä, millaisia kokemuksia meillä on siitä, kuinka aktivismityyppinen kansalaisvaikuttaminen voisi suhteutua ammattiliittojen järjestämis- ja jäsenhankintatyöhön. Onko tästä jo kokemuksia ja millaisia ne ovat.

Ilmoittaudu 6.4. mennessä

https://rekisteri.tjs-opintokeskus.fi/kurssikalenteri/ilmoittaudu.aspx?tyyppi=Paiva&kid=7134

Mielikuvien sota Suomesta - Työtä koskevan puheen muutos 1990-luvun lamassa

dosentti, FT Ilkka Levä

6.5.2022, klo 10-11

Laman aikana niin sanottu työtä koskeva psykologinen sopimus muuttui. Luotiin uusi työntekijän ihannesubjektiviteetti. Muutoksen omaksumista vahvistivat pettymys vanhaan kollektiiviseen sopimiseen, kasinotalouden moraalinen romahdus sekä vanha luterilaisen etiikan mukainen työkulttuuri. Työtä koskeva psykologinen sopimus muuttui painottamaan entistäkin selkeämmin työntekijöiden yksilöllistynyttä vastuuta sekä omasta työllistymisestään että työn tuottavuudesta. Tuolloin syntyneet puhekehykset ovat laajentuneet koskemaan entistä useampia ammattialoja ja säilyneet nykypäivään asti. Liittyvätkö paikallisen sopimisen kasvu ja ay-järjestäytymisasteen lasku siihen, että laman perintö on Suomessa yhteiskunnallisesti osin käsittelemättä.

Ilmoittaudu 4.5. mennessä

https://rekisteri.tjs-opintokeskus.fi/kurssikalenteri/ilmoittaudu.aspx?tyyppi=Paiva&kid=7135