T : TJS

Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto ry Kulttuurijärjestö, joka pitää yllä TJS Opintokeskusta. Omistajat: Akava ja STTK

Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton eli TJS:n perustamiskokous pidettiin Finlandia-talolla 12.12.1978. Perustamiskirjan allekirjoittivat kolmen toimihenkilökeskusjärjestön TVK:n, STTK:n ja Akavan edustajat. Sivistysliitto anoi valtioneuvostolta lupaa perustaa oma opintokeskus ja lupa perustamiselle saatiinkin 18.10.1979. TJS Opintokeskus aloitti toimintansa vuoden 1980 alusta.

Perustamisen taustalla oli vahvoja taloudellisia intressejä. Opintokeskusten kautta monet järjestöt saivat valtionapua koulutustoimintaansa. SAK:n kenttä haki valtionapua Työväen Sivistysliiton TSL:n kautta ja osa toimihenkilöjärjestöistä kuului Opintotoiminnan Keskusliiton, nykyisen Siviksen jäsenjärjestöihin, mutta läheskään kaikki eivät tukea saaneet. Lisäksi haluttiin pedagogista osaamista ja tukea koulutusten suunnitteluun.

Toiminnan volyymit

Opintokeskuksen ensimmäisenä toimintavuonna 1980 järjestettiin 886 kurssia ja perustettiin 414 opintokerhoa. Viime vuosina koulutustilaisuuksia on toimihenkilöjärjestöissä järjestetty vuosittain noin 2000. Ne ovat tuottaneet vaihtelevasti tunteja: parhaimmillaan jopa 25 000 tuntia, vakiintuen viime vuosina noin 16 000 tuntiin. Koronavuosina 2020 ja 2021 tunteja kertyi huomattavasti vähemmän. Trendi on ollut laskeva osin vähentyneiden koulutustarpeiden vuoksi, mutta myös lisääntyneet verkkokoulutukset suurempien opiskelijaryhmien vuoksi vähentävät tehtyjä opetustunteja. Osallistujamäärät ovat olleet parhaimmillaan reilut 80 000 henkeä.

Järjestöille välitettävä OKM:n koulutustuki on myös vaihdellut – kulloisenkin hallituksen painotusten seurauksena - reilusta 600 000 eurosta viime vuoden vajaaseen 400 000 euroon.

TJS Opintokeskuksen tarjonta on pysynyt järjestö- ja työhyvinkoulutusten osalta jatkuvasti kysyttynä, mutta lainsäädännön päivittämiset, liittojen neuvottelukierrokset, tietotekniikan kehittyminen, ammattijärjestöjen jäsenyyteen vaikuttavat motivaatiotekijät yms. muutokset tuovat vuorollaan muuttuvaa väriä tarjontaan. Tänään digitalisaatio haastaa kaikkia ammattiryhmiä.

Aluetoimistot

TJS perusti aluetoimiston Ouluun vuonna 1985, Kuopioon 1986 ja Tampereelle 1994. TVK:n lopetettua toimintansa 1992 ja 1990-luvun laman supistettua toimintaresursseja ajatus aluetoimistoista otettiin uudelleen tarkasteluun. Oulun toimisto lakkautettiin vuonna 1993 ja Kuopion ja Tampereen toimistot vuonna 1996.

Rahoittaja vaihtui – järjestöjen byrokratia keveni

Kun TJS perustettiin, valtion tuki opintokeskuksille tuli entisen Kouluhallituksen kautta. Tuki oli menoperusteinen eli koulutuksen järjestäjän piti selvittää, mitä kuluja koulutuksen toiminnasta aiheutui. Kuluista osa hyväksyttiin valtionapukuluiksi ja niihin myönnettiin avustusta, eri kuluihin erisuuruisia määriä. Liitolle tai yhdistykselle tällaisen tuen hakeminen oli hankalaa. Sen aikainen tuen hakemisen ohje oli reilun senttimetrin paksuinen nippu A4:sia ja kolmisivuisen lomakkeen täyttämistä piti opiskella kaksi täyttä päivää. TJS:n päässä tällaisen lomakkeen tarkastaminen oli sekin hidasta ja työlästä.

Vuonna 1994 rahoittajaksi vaihtui opetusministeriö ja tuesta tuli suoriteperustaista eli oppitunneille myönnettiin sama määrä tukea riippumatta siitä, millaisia menoja koulutustilaisuuden järjestäminen oli aiheuttanut. Tämä yksinkertaisti tuen hakemista oleellisesti. Tuki haettiin siten, että täytettiin lomake, tulostettiin, allekirjoitettiin ja postitettiin kirjeessä. Seuraava suuri helpotus tuen hakijoille tuli vuonna 2010, kun TJS:n oma sähköinen järjestelmä valmistui ja tukea saattoi alkaa hakea verkossa sähköisesti.

Hanketoimintaa

Valtio ei ole koskaan rahoittanut TJS:n toimintaa täysin, vaan perusrahoitusta on täydennetty omistajajäsenten jäsenmaksuilla, julkaisuiden myynnillä, tilauskoulutuksilla ja osallistumismaksuilla. Myös hankerahoitusten hakeminen on ollut tärkeä tapa täydentää perusrahoitusta. Samalla hankkeet ovat olleet mielekäs tapa tehdä toimihenkilöliikettä hyödyttävää kehittämistyötä. Aikojen saatossa tärkeiksi osoittautuneita hankkeita ovat olleet mm. seuraavat.

• TJS tuotti EY-tietoutta Akavan ja STTK:n järjestöille koulutuksissa ja julkaisuissa, joista suosituin oli teos EY kutsuu – kuuleeko ay-väki. Varhaisissa koulutuksissa kävi luennoimassa mm. Alexander Stubb. EU-tiedottamisrahalla on mm. tuettu EWC-oppimateriaalien uudistamista yhteistyössä Teollisuuden Palkansaajien Yhteistoimintaryhmän kanssa.
• TJS osallistui hallituksen tietoyhteiskuntahankkeeseen tuottamalla koulutuksia, joissa opeteltiin järjestötoiminnassa tarvittavia it-taitoja. Hankerahalla varustettiin atk-luokka, jossa moni järjestöjen aktiivijäsen ja työntekijä on vuosien aikana käynyt kouluttautumassa
• ESR-hanke Unelmia uudesta työstä selvitti työn uusia muotoja, kuten itsensä työllistämistä sekä vuokra- ja keikkatyötä. Hankkeessa syntyivät julkaisut pätkätyöntekijöiden itsetunnon vahvistamisesta, sosiaaliturvan käyttökokemuksista, tekijänoikeuksista sekä osaamisen tunnistamisesta.
• Häiritsevä palaute nousi työsuojelukysymykseksi sähköisen veistinnän ja sosiaalisen median myötä ja TJS tuottikin yhdessä Osuuskunta Mediakollektiivin kanssa verkkosivuston, jossa annetaan ohjeita epäasiallisen palautteen tai kansanomaisemmin vihapuheen kohtaamiseen työpaikoilla.

Erityistukea työttömille jäsenille

1990-luvun lamassa TJS tarjosi apuaan työttömien opintokerhoille, joissa kehitettiin omaa osaamista vapaavalintaisten aiheiden parissa. 1993 ilmestyi opas Työtön toimihenkilö, jossa annettiin vinkkejä jaksamiseen ja opastettiin työttömyystukien hakemista. Vuosina 1996-98 järjestettiin teatterikoulutusta työttömille toimihenkilöille. Hankkeeseen sisältyi mm. oman esityksen valmistaminen.

2000-luvun lopun lamasta lähtien TJS on hakenut hankerahaa työnhakutaitojen kouluttamiseen. Koulutukset ovat työttömille jäsenille maksuttomia ja ne järjestetään liittojen kanssa yhteistyössä. Järjestö valitsee aiheen ja markkinoi koulutuksia. TJS tuottaa maksutta paikalle kouluttajan. Koulutuksia on järjestetty myös verkkoluentoina, jolloin kynnys osallistua on mahdollisimman matala.

Työpaikkakiusaamista vastaan

Vuonna 2006 TJS käynnisti kirjoituskilpailun aiheesta Näin selvisin työpaikkakiusaamisesta. Tapahtuma johti kehittämishankkeeseen, jonka tuloksena syntyi käsikirja, koulutuksia sekä verkossa toimiva Reilu Peli -yhteisö. Niiden kautta on lukemattomille työpaikoille saatu henkilöstön edustajille välineitä ennaltaehkäistä työpaikkakiusaamista ja selvittää jo käynnistyneitä tapauksia.

Tasa-arvotyötä

TJS käynnisti 1990-luvulla hyvin suosituiksi tulleita naiskursseja. Ne saivat jatkoa julkaisuista, joita olivat Vallaton nainen, Noita naisia ja Kokonainen ilo. Niiden avulla työpaikan – ja myös järjestön – sisällä saattoi nostaa puheeksi naisten aseman ja palkkauksen epäkohtia. 2010-luvulla tehtiin hankerahalla selvitys toimihenkilöjärjestöjen tasa-arvotyön menetelmistä ja rakenteista, tutkimus toimihenkilöliikkeen naiskuvista sekä keskusteleva seminaari.

Kulttuuritoimintaa

TJS:n toiminnan alkuvaiheessa tärkeä kulttuurityön muoto oli valokuva- ja kirjoituskilpailuiden järjestäminen. TJS keräsi ammattiperinnettä eri aloilta sekä toimihenkilöiden elämäkertoja. Aineistot ovat olleet arvostettu ja paljon käytetty osa tutkimusmateriaalia Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa. Erityisen tärkeitä tutkijoiden kannalta ovat olleet kaksi 1990-luvun kirjoituskeruuta: Näin atk tuli työpaikalle ja Työttömän tarina.

Kymmenvuotisjuhlien kunniaksi TJS käynnisti kilpailun Kenellä lanttu leikkaa. Kyseessä oli tunnustuspalkinto hyvästä ja uutta luovasta yhdistystoiminnasta. Voittaja sai keramiikkataiteilija Gunvor Olin-Grönqvistin ”Lanttu” veistoksen. Kaksikymmentävuotisjuhliin mennessä lantut lantut oli jaettu ja nimi muutettiin Vuoden Välkky -palkinnoksi. Välkkyjä jaettiin 20 vuotta.

2000- ja 2010-luvuilla tärkein kulttuuritoiminnan muoto oli toimihenkilöliikkeen historian saaminen kirjoitetuksi. Yksittäisten järjestöjen historioita on tutkittu paljonkin, mutta toimihenkilöiden järjestäytymisestä kokonaisuutena ei ole olemassa yhteisesitystä. Akavalaisten ja STTK:laisten järjestöjen alkurahoituksen turvin käynnistettiin toimihenkilöalojen TES-neuvottelemista käsittelevä tutkimus, joka sai myös ulkopuolista rahoitusta. Vuonna 2021 julkaistiin dosentti Ilkka Levän vertaisarvioitu Toimihenkilöt neuvottelupöydässä - Järjestöt työmarkkinoiden taitekohdissa 1945–2015.