Kyllikki Pohjala 1935–1963
Kyllikki Pohjala oli puheenjohtajana vuosina 1935–1963
Kyllikki Pohjala oli merkittävä suomalainen poliitikko ja sairaanhoitaja, jonka elämäntyö vaikutti suuresti Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehitykseen. Hän syntyi 11. 11.1894 Nakkilassa ja kuoli 22.9.1979 Helsingissä.
Koulutus ja ura:
Kansakoulun jälkeen Pohjala siirtyi Poriin opiskelemaan ja hän kirjoitti ylioppilaaksi 1914 juuri ensimmäisen maailman sodan kynnyksellä. Ensimmäinen työpaikka hänellä oli Satakunta-lehden toimituksessa. Työ oli mielekästä ja hyödyllistä, mutta varsinaista elämänuraa hän etsi muualta. Lääketiede alkoi häntä kiinnostamaan ja lopulta Pohjala valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1917. Hän toimi sairaanhoitajana ambulanssipalveluksessa Suomen sisällissodassa ja Viron vapaussodassa vuosina 1918–1919. Harjavallan kiertävänä sairaanhoitajana hän toimi 1919–1920. Pohjala halusi lisäkoulutusta ja sitä varten hän muutti 1920-luvun alussa Yhdysvaltoihin. Hän työskenteli siellä sairaanhoitajana ja jatko-opiskeli Columbian yliopistossa, suorittaen filosofian maisterin tutkinnon vuonna 1927. Tämä valinta on tuolloin ollut poikkeuksellinen, koska mistään ei ollut saatavilla apurahoja ja jopa dollarien saatavuus Suomessa oli silloin huonoa. Lisäksi hän ei osannut englantia. Saksan ja ranskan kielten osaamisen hän arveli riittävän, mutta itsekin totesi myöhemmin omassa elämänkerrassaan, että se oli virheellinen arvio.
Suomeen paluun jälkeen vuonna 1927 hän ei päätynyt sairaanhoidon opettajaksi, johon hänen tutkintonsa antoi pätevyyden, vaan jatkoi vuonna 1925 alkanutta työtään Sairaanhoitaja-lehden päätoimittajana ja toimittajana Sairaanhoitajaliiton muissa julkaisuissa.
Politiikassa:
Siirtyminen politiikkaan tapahtui ikään kuin varkain. Rintama-ajoilta hänen työtoverinsa ja aseveljensä pyysivät häntä asettumaan ehdolle 1933 eduskuntavaaleihin. Hän jätti alkuun vastauksensa avoimeksi, mutta sai pian huomata vaalimainoksia kylänraitilla. Pohjala toimi kansanedustajana vuosina 1933–1962. Hänen sairaanhoitajataustansa vaikutti vahvasti hänen uraansa politiikassa ja hän pyrki vaikuttamaan terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeviin asioihin. Hän oli myös sosiaaliministerinä Karjalaisen ensimmäisessä hallituksessa 1962–1963. Pohjalan merkittävin työ ministeriaikakautenaan oli sairausvakuutuslain valmistelu ja laki hyväksyttiin eduskunnassa.
Sairaanhoitaja-lehden perustaminen:
Kyllikki Pohjala perusti Sairaanhoitaja-lehden ja toimi siinä päätoimittajana lähes neljä vuosikymmentä. Hän piti lehteä tärkeänä välineenä yhteiskunnallisen tietoisuuden lisäämisessä sairaanhoitajien parissa. Sairaanhoitaja-lehden päätarkoituksena on alusta alkaen ollut, että se toimii yhdyssiteenä liiton jäsenten välillä toimivat he millä tahansa sairaanhoidon erikoisalalla tai missä vain Suomen kolkassa. Artikkeleiden valinnassa pyrittiin huomioimaan tasapuolisuus sekä levittämään ammattitietoutta. Pohjala halusi lehden avulla välittää tietoa lääketieteen kehityksestä, uusista lääkkeistä sekä tutkimustiedosta. Se rohkeus ja ennakkoluulottomuus, jolla Kyllikki Pohjala aloitti työnsä ja voitti monet vaikeudet, veivät tulokseen, josta edelleen voimme olla ylpeitä: arvostettu ammattilehti.
Puheenjohtajuus Sairaanhoitajain liitossa (1935–1963):
Kyllikki Pohjala aloitti puheenjohtajana vuonna 1935 toimittuaan sitä ennen jo pitkään Sairaanhoitaja-lehden päätoimittajana. Hänen kaudellaan kehittyi paikallisyhdistysjärjestelmän luominen. Kyllikki Pohjala oli myös vuonna 1925 perustetun Satakunnan sairaanhoitajat ry:n (aikaisempi nimi Porin paikallisyhdistys) perustajajäsen. ”Kun kenttä elää ja päämaja pienenee, on järjestö oikealla tiellä” oli hänen iskulauseensa. Vastuu jakautui liitossa ympäri maan ja samalla jokainen paikallisyhdistyksen edustus turvattiin keskushallituksessa. Talouden saaminen vakaalle ja lujalle pohjalle, oli myös hänen tavoitteensa. Hänelle oli myös tärkeää kansainvälisten yhteyksien ylläpitäminen. Hän oli vuosina 1957–1961 kansainvälisen Sairaanhoitajaliiton, ICN:n varapuheenjohtaja ja samaan aikaan ICN:n raha-asiainkomitean jäsen.
Arvonimet
Kyllikki Pohjala oli saanut arvonimen kunnallineuvos vuonna 1954
Kyllikki Pohjala -rahasto
Kyllikki Pohjalan nimeä kantava rahasto perustettiin Sairaanhoitajaliittoon hänen muistokseen. Se myöntää tunnustuksia sairaanhoitajille erityisistä ansioista hoitotyössä. Rahasto palkitsee vuosittain yhden tai useamman Suomen Sairaanhoitajien jäsenen, joka on osoittanut pitkäaikaista aktiivista toimintaa alueyhdistyksessä tai Suomen Sairaanhoitajissa, koulutuksen tai hoitotyön käytännön kehittämistä, tai rohkeutta hoitotyön aseman ja potilaiden oikeuksien puolustamiseksi.
Pohjala jätti jälkeensä merkittävän perinnön, joka näkyy edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa ja terveydenhuollossa. Hän oli esimerkki rohkeudesta ja omistautumisesta paremman yhteiskunnan rakentamiseen.
Esittelyteksti Saija Aarni
Lähteet:
Maija Sorvettula, (1998) Johdatus suomalaisen hoitotyön historiaan. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Kyllikki Pohjalan omaelämänkerta, Kuljin tietäni, (1966) Porvoo, WSOY:n kirjapaino
Pohjala, Kyllikki - Porvarillisen Työn Arkisto (luettu 11.5.24)
Eduskunta. Kansanedustajat. www-dokumentti. www.eduskunta.fi