"Pehtooriliiton” syntymästä 100 vuotta

Näillä sanoilla aloitti toimintansa Maataloustyönjohtajain paikanvälitystoimisto liiton lehdessä tammikuussa 1918. Mikä oli sitten tämä ”pehtooriliitoksi” kutsuttu pieni ammattiliitto, joka näin erikoisella ilmoituksella välitti työvoimaa maaseudulle.

Moni ehkä muistaa katsoneensa joskus mustavalkoista kotimaista Suomi-filmiä, joka sisältää maaseuturomantiikkaa ja heinäladoissa peuhaavia nuoria pareja. Tauno Palon ja Ansa Ikosen lisäksi elokuvissa esiintyi usein talonpoikien, emäntien, talon tyttärien, renkien ja piikojen ohella tärkeä tilanhoitaja eli pehtoori. Katsojan mieleen saattoi herätä ajatus, mistä pehtoori tuli ja kuka hänet tehtäväänsä rekrytoi. Todellisuudessa maatilalle toimeliaan pehtoorin ja muut palkolliset välitti Maatalouden Toimihenkilöliitto, alkuperäiseltä nimeltään Suomen maataloustyönjohtajain liitto.

Liitto perustettiin Lahdessa toukokuussa 1917. Järjestön perustamisajatuksena oli eri ammattikuntiin kuuluvien, alemman maatalouskoulun käyneiden henkilöiden henkisten ja taloudellisten pyrkimysten edistäminen. Perustamisajankohta liittyi olennaisesti Suomen poliittiseen tilanteeseen.

Keisari Nikolai II luopui kruunusta Venäjällä maaliskuussa 1917 ja väliaikainen hallitus vapautti oloja. Suomessa maaliskuun manifesti johti yleisvaltakunnallisen lainsäädännön lakkauttamiseen. Ammatillinen ja muu järjestäytyminen mahdollistui uudella tavalla autonomisessa Suomessa. ”Pehtooriliiton” perustamista oli mietitty jo pitemmän aikaa, valmiit säännötkin olivat olleet odottamassa pöytälaatikossa jo kymmenen vuotta. Nyt olojen vapauduttua voitiin ryhtyä toimeen.

Valtakunnallisesti toiminut liitto toimi maatalouden työnjohtajien, karjanhoitajien ja muiden toimihenkilöiden etujärjestönä, ja se harjoitti myös mm. työnvälitystoimintaa. Kukoistuskautensa se eli ennen sotia, jolloin sangen pienilläkin tiloilla tarvittiin palkattuja tilanhoitajia ja muita palkollisia. 1920- ja 1930-luvuilla liitto harjoitti laajaa virkistys- ja retkeilytoimintaa ympäri maata ja jopa veljeskansa Viroa myöten. Retkeilykohteina olivat mm. tutustumiset salaojankaivuuseen, karjanhoitoon, kasvinjalostus- ja biokemiallisiin laitoksiin sekä kasvinviljelyyn.

Liiton keskuspaikaksi muodostui Lahti. Lahti oli ennen sotaa suurin maatalouden työpaikkojen välittäjä Etelä-Suomen alueella. Toimiston kautta työtä valitettiin vain jäsenille. Vuonna 1940 liitto osti oman talon Lahdesta, jossa se toimi aina 1990-luvulle asti.

Rahoitusta toimintaansa järjestö sai jäsenmaksuista, maksullisesta työvälitystoiminnasta ja lehti-ilmoituksista. Toiminnassa keskeisessä roolissa olivat vuosina 1918-1928 ilmestynyt Maatalousjohtajain Lehti ja vuosina 1929–1942 julkaistu Käytännön Maamies -lehti. Työnvälitys nousi keskeiseen asemaan 1920-luvulla ja jatkui aina 1930-luvun lopulle saakka.

Sodan jälkeen rintamamiehille lohkottiin tiloja, jolloin moni pehtoori ja palkollinen ryhtyi itselliseksi tilalliseksi. Liiton jäsenmäärät romahtivat. Vielä vuonna 1936 oli 1738 maksavaa jäsentä, kun 1960-luvulta lähtien jäsenmäärä oli enää muutamissa sadoissa ja loppuaikoina enää kymmenissä.

Vuonna 1957 yhdistyksen nimi muutettiin Maatalouden Toimihenkilöliitoksi, ja samana vuonna se liittyi entisen Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n jäseneksi. Vuonna 1965 Maatalouden toimihenkilöt olivat mukana perustamassa TVK:laista Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liittoa. Vähitellen se ahmaisi pienen ”pehtooriliiton” tehtävät ja jäsenkunnan itseensä. Oma liitto jäi elämään lähinnä paperilla. 1990-luvulle tultaessa liiton jäseniä oli enää muutamia kymmeniä ja se keskittyi mm. perinnetoimintaan.

Liiton toiminta loppui vuonna 2001 ja se purettiin seuraavana vuonna. Historiaan se jäi pehtooreiden ja muun maatalouden palkatun väen pienenä ja innovatiivisena etujärjestönä. Innovatiiviseksi se teki nimenomaan maatalouden työnvälitystoiminta, jota se harjoitti ennen varsinaista julkista työnvälitystoimintaa.

Aika ajoi liiton ohi. Tilojen pirstoutumisen, yhteiskunnan rakennemuutoksen ja koneellistumisen myötä työvoimaa tarvittiin yhä vähemmän maataloudessa. Tämä johti vähitellen liiton toiminnan hiipumiseen ja lopulta lakkauttamiseen.

Maatalouden Toimihenkilöliiton arkistoa säilytetään Toimihenkilöarkistossa. Arkisto koostuu vuonna 1992 alun perin Lahden kaupunginmuseoon luovutetusta vanhemmasta osiosta sekä vuonna 2007 Toimihenkilöarkistoon luovutetusta uudemmasta arkistosta. Arkistot on tämän jälkeen yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi Toimihenkilöarkiston toimesta.

Arto Alajoutsijärvi

Kirjoittaja on Toimihenkilöarkiston arkistonjohtaja