Toimihenkilöliikkeen museo

Neuvotteluoikeuslakko 1973

Uuden tutkimuksen aiheena Neuvotteluoikeuslakko

Dosentti Ilkka Levä Helsingin yliopistosta on tutkinut toimihenkilöaloilla tärkeää vuoden 1973 Neuvotteluoikeuslakkoa. Vertaisarvioitu artikkeli Menneisyyden henkien manausta? – neuvotteluoikeuslakko ay-keskusjärjestöjen haastajana 1973 ilmestyi syksyllä 2019 teoksessa Työväestö ja demokratia http://www.thpts.fi/julkaisut/

Artikkelista löytyy hyvä kuvaus siitä, millaisia reaktioita toimihenkilöiden lakkoon meno tuolloin aiheutti julkisessa sanassa.

Naiset arkistoon

Vain noin 25 % arkistojen henkilöarkistoista on naisten arkistoja. Naisten puuttuminen arkistoista vääristää kuvaa naisten aktiivisuudesta yhteiskunnallisina toimijoina ja vaikuttajina.

Viime vuosina on ilmestynyt mielenkiintoisia historiantutkimuksia, elämäkertoja ja historiallista fiktiota naisista ­– usein niin sanotuista unohdetuista naisista, jotka ovat olleet esimerkiksi aikansa merkittäviä ammatillisia tai yhdistysvaikuttajia.

Edellytys sille, että heidät on voitu nostaa esille unohduksesta, on että heistä ja heidän toiminnastaan on säilynyt tietoa ja aineistoja muun muassa arkistoihin.

Myös niin sanottujen tavallisten naisten aineistoja on tärkeä saada talteen arkistoihin. Ne valottavat esimerkiksi sitä, miltä yhteiskunta ja arkielämä ovat näyttäneet eri aikoina. Ne ovat myös tärkeää lähdeaineistoa arjen historian ja sosiaali- ja kulttuurihistorian tai vaikkapa paikallishistorian tutkimukselle. Myös sukututkijoille nämä aineistot voivat olla todellinen kultakaivos.

Yksityiset keskusarkistot (YKA) haluaakin lisätä ja kartuttaa naisten osuutta arkistojen kokoelmissa. Akavalaisen ja STTK:laisen ammattijärjestökentän aineistoja arkistoi Toimihenkilöarkisto, https://www.th-arkisto.fi/

Muutetaan tulevaisuuden kuva menneisyydestä - lisää naisia arkistojen kokoelmiin!

100 vuotta ensimmäisen keskusjärjestön perustamisesta

Ensimmäinen toimihenkilökeskusjärjestö, Henkisen Työn Yhtymä HTY, perustettiin 20.4.1922. Keskusjärjestöön liittyi monia ammattiliittoja, joiden työn jatkajat kuuluvat nyt joko Akavaan tai STTK:hon. Nimi Henkisen Työn Yhtymä HTY kiteytti keskusjärjestön perustamisajatuksen: myös henkistä työtä tekevät ovat työntekijöitä ja palkansaajaidentiteettiin kuuluu lupa ja oikeus pyrkiä vaikuttamaan palkkaan ja työehtoihin.

Juuri toimihenkilöiden kohdalla ajatus oikeudesta ajaa oman ammattiryhmän etuja otti koville niin palkansaajilla kuin työnantajillakin. Ammatilliseen järjestäytymiseen sisältyy ajatus työsuhteen epätasa-arvoisuudesta. Työnantajalla on paljon vahvempi neuvotteluasema kuin työntekijällä. Liittymällä yhteen, yhteiseksi järjestöksi jäsenten on mahdollista käyttää kaikkien järjestöön kuuluvien yhteen liittynyttä neuvotteluvoimaa isompien tavoitteiden ajamiseen.

1920-luvulla ajatus toimihenkilöammateissa toimivista epätasaveroisena neuvotteluosapuolena oli monelle vaikea sulattaa. Moni toimihenkilö mielellään näki itsensä erityistapauksena – suhteessa työväestöön. Ja moni työnantaja totesi ääneen, että koska työnantaja pitää toimihenkilöiden eduista jo valmiiksi erityisen hyvää huolta, näiden järjestäytymistä ei pitäisi edes sallia. Todellisuudessa yksittäisillä toimihenkilöliitoilla ja -yhdistyksillä oli tuolloin jo pitkä paikallisen neuvottelemisen historia takanaan. Sitä osaamista käytettiin hyväksi, kun ensimmäinen keskusjärjestö saatiin pystyyn.

Tutustu HTY:n tarinaan.

Toimihenkilöarkisto on tuonut digitaalisesti kaikkien kiinnostuneiden saataville HTY:n varhaiset asiakirjat:

• Pöytäkirjat 1922
• Pöytäkirjat 1923
• Toimintakertomus 1923-1924
• Toimintakertomus 1925-1926
• Toimintakertomus 1927

Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy myös Aamulehden uutinen aiheesta.